Pyöräliiton hallitus päätti huhtikuun alussa asettaa kuusi vaikuttamistavoitetta ja kolme tukitoimenpidettä vuoden 2023 eduskuntavaaleihin ja niitä seuraavaan hallitusohjelmaan liittyen. Pyöräliiton jäsenet ja kiinnostuneet osallistujat valmistelivat tavoitteet datan ohjaaman päätöksentekomenetelmän mukaisesti. Tässä kirjoituksessa avataan miten prosessi ja menetelmä toimii.
Kuvassa alla näkyy prosessin lopputulos, Pyöräliiton hallitusohjelmatavoitteet vapaasti tyyliteltynä otteena hallituksen kokouksen 4/2022 pöytäkirjasta. Jokaisen hallitusohjelmatavoitteen yhteyteen on kirjoitettu auki, mihin kysymyksiin ja vastauksiin tavoite perustuu. Aukikirjoittaminen on seurausta siitä, että datan ohjaama päätöksentekomenetelmä sisältää muotovaatimuksen joka sitä nimenomaisesti edellyttää. Kysymysten asettaminen ja vastaaminen on ollut avointa jäsenille ja kaikille kiinnostuneille.
Pyöräliitto julkaisi helmikuun 24. Facebook-keskusteluryhmässään kutsun ideointisessioon pyöräliiton eduskuntavaaliohjelman suunnittelemiseksi. Tapaaminen järjestettiin etänä Google Meetin kautta. Varsinaisessa työskentelyssä kokeiltiin Googlen Jamboard -sovellusta, joka tarjoaa digitaalisen version monen samanaikaisen käyttäjän tarralappu- ja tussitaulusta.
Toiminnanjohtaja Matti Koistinen käynnisti prosessin. Jamboardiin tehtiin omat taulut hallitusohjelmatavoitteille sekä Pyöräliiton omille toimenpiteille ja kumppanuuksille. Työpajan osallistujat saivat muuten vapaat kädet esittää aiheiden mukaisia kysymyksiä, mutta yhtä muotovaatimusta noudattaen: kysymykset piti asettaa niin, että vastata voi vain “kyllä” tai “ei”. Tällä tavalla vastauksista tulee yhteismitallisia ja kysymyksistä suoraan vertailukelpoisia. Kysymysten esittämisen jälkeen oli aika vastata toinen toisten esittämiin kysymyksiin. Pieni, vajaan kymmenen hengen osallistujajoukko oli kokoonsa nähden aikaansaava: parissa tunnissa syntyi yli kuusikymmentä kysymystä ja lähes puolitoistasataa vastausta.
Kolmea viikkoa myöhemmin julkaistiin Pyöräliiton blogissa prosessikuvaus kahden vuoden takaisesta Pyöräliiton ensimmäisestä datan ohjaamasta osallisuusprosessista kuntavaalien 2021 tavoitteisiin liittyen. Tarkoitus oli tehdä näkyväksi miten menetelmä toimii ja toisaalta tehdä näkyväksi jäsenten osallistumisen vaikutusta. Sen jälkeen julkaistiin kutsu seuraavaan työpajaan 28.3.
Prosessin fasilitaattoritiimi täydentyi samoihin aikoihin tämän blogipostauksen kirjoittajalla, liiton uudella osallisuusasiantuntija Raimo Muurisella. Seuraavan työpajan valmistelu konkretisoitui osallistumisohjeiden kirjoittamisella Jamboardiin ja taulujen otsikoiden hienosäädöllä. Samalla Pyöräliitto keskustelu -Facebook-ryhmässä viestittiin osallistumismahdollisuudesta työpajaa ennen. Pienen provokatiivisen humoristisen ja toisaalta informatiivisuuteen pyrkineen kampanjoinnin tuloksena osallistuja- ja vastausmäärät lähes kaksinkertaistuivat viikossa ja kysymyksiä kerääntyi parikymmentä lisää.
Yhteensä kysymyksiä oli esitetty 73 kappaletta ja vastauksia annettu 334. Eri osallistujia oli arviolta 14 henkeä ja keskimäärin yhteen kysymykseen vastattiin 6 kertaa.
Aineiston tulkinta
Toiseen työpajaan Google Meetissä osallistui niin ikään pieni puolen tusinan kiinnostuneen joukko. Työskentely aloitettiin katsauksella aineistoon: mitäs tänne on kertynytkään? Sen jälkeen vastausmäärät laskettiin yhdessä ja luvut kirjattiin Spreadsheetiin. Tulokset esitettiin palkkidiagrammeina Slides-esitykseen, sillä visualisoitu data on helposti ymmärrettävää dataa.
Seuraavaksi päästiin työpajan varsinaiseen aiheeseen: aineiston tulkintaan ja hallitusohjelmatavoitteiden luonnosteluun. Keskustelun kautta aineistosta tulkittiin nousevan kymmenen ehdotusta Pyöräliiton hallitusohjelmatavoitteiksi. Ehdotukset kirjattiin yhdessä Slideseihin ja kirjausten yhteyteen lisättiin tieto siitä mihin kysymyksiin ja vastauksiin mikäkin tavoite perustuu. Tuloksena syntyi ensimmäinen luonnos Pyöräliiton hallitusohjelmtavoitteista. Työpajan jälkeen luonnos viestittiin jäsenistölle Facebook-ryhmässä ja samalla kerrottiin, että tavoiteluonnoksia voi täydentää, parantaa tai kommentoida aina hallituksen kokoukseen 4.4. asti.
Hallitus päättää lopulta
Toiminnanjohtaja ja osallisuusasiantuntija esittelivät prosessin tulokset hallitukselle. Pienen keskustelun jälkeen hallitus supisti varsinaisten tavoitteiden määrää kuuteen vähempi parempi -periaatteen mukaisesti. Priorisointia tehtiin datan perusteella: sellaiset aiheet, joista osallisuusprosessin vastaajat olivat eniten yksimielisiä, säilyttivät paikkansa karsinnan jälkeen. Lisäksi hallitus päätti kolmesta tukitoimenpiteestä varsinaisten tavoitteiden lisäksi. Poiketen menetelmän ideasta, kaksi hyväksyttyä tavoitetta (joista toinen tukitoimenpide) olivat sellaisia, jotka nousivat esiin vasta kokouksessa ilman, että niille löytyi suoraa viittauskohtaa aineistosta. Mikä kuitenkin oli tärkeää, tämäkin kirjoitettiin auki päätöksenteon dokumentaatioon. Sen ansiosta jokainen osallistuja voi arvioida, vastaavatko päätökset omia tai enemmistön mielipiteitä.
